Muistinko olla kiitollinen?

Muistinko viikonloppuna olla kiitollinen elämästäni? No en. Tätä tekstiä kirjoittaessani onneksi muistan tämän niin tärkeän asian, mikä valitettavan usein unohtuu moneltakin ihmiseltä. Pidämme asioita monesti itsestään selvyyksinä, emmekä pysähdy ajattelemaan sitä, mitä meillä on. Valitettavasti joskus elämä muistuttaa meitä jostakin kiitollisuuden aiheesta tavalla, jonka jälkeen asiaa vasta osaa arvosta. Tällöin se on jo liian myöhäistä.

Itsekin pidän monia asioita itsestään selvinä, mutta onneksi olen opetellut olemaan myös kiitollinen. Olen lukenut paljon vetovoiman laista ja tästä tulen varmasti kirjoittamaan myöhemmin. Se todella kiehtoo minua ja olen huomannut monia esimerkkejä sen toimivuudesta. Kaikissa tämän aiheen kirjoissa kaikki alkaa kiitollisuudesta ja onnellisuudesta. Jos olet kiitollinen ja onnellinen, vedät puoleesi samankaltaisuutta ja tällöin saat lisää kiitollisuuden aiheita ja onnellisuutta. Kirjoissa on paljon erilaisia kiitollisuusharjoituksia, joista osa menee hiukan ehkä överiksi, mutta mielestäni pääasia on se, että on kiitollinen.

Jokainen keksii varmasti useita kiitollisuuden aiheita omasta elämästään. Jos et keksi yhtäkään, älä säikähdä. Se ei tarkoita sitä, että asiat olisivat huonosti. Ehkä et ole vain ajatellut kiitollisuuden aiheita ennen sen tarkemmin, vaan sinä olet pitänyt niitä itsestään selvyyksinä. Se on aivan normaalia. Kiitollisuuden aiheita voi kuitenkin keksiä ihan mistä tahansa. Itse olen kiitollinen esimerkiksi perheestäni, terveydestäni, työpaikastani, kodistani sekä omasta äidistäni, joka hoitaa lastamme melkein aina, kun tarvitsemme apua. Jokaisesta näistä voisin helposti keksiä lisää kiitettävää.

Kiitollisuus työtäni kohtaan on kasvanut kovasti tänä vuonna. Viime vuonna asia oli päinvastainen. Onneksi viime vuoden lopussa mietin työtäni tarkkaan ja sen hyviä puolia: minulla on ihana esimies, ihanat työkaverit, monipuolinen työ, jossa saan itse huseerata, joustavat työajat ja niin edelleen. Nyt teen ihan sitä samaa työtä, kuin viime vuonna, mutta olen siihen tyytyväinen ja siitä kiitollinen. Taisin siis jotakin oppia itsestäni ja uskon, että ilman tuota viime vuotta, en arvostaisi työtäni nyt näin paljoa. Ja kaikilla ei valitettavasti ole työasiat näin hyvin, kuin minulla on, joten minun täytyisi muistaa joka päivä olla kiitollinen siitä, että minulla edes on työpaikka.

Entä sitten kiitollisuus itseä kohtaan? Se onkin vähän haastavampaa, kuin olla kiitollinen siitä mitä itsellä on. Varsinkin suomalaisena vaatimattomana ihmisenä, joka ei osaa edes kehua itseään työpaikkahaastattelussa, on vaikeaa kiittää itseään. Mutta sitäkin voi harjoitella. Kiitän itseäni, että jaksoin olla kärsivällinen lapseni kanssa koko viikonlopun, kun mieheni oli reissussa.

Tästä tulee hyvä päivä. Kiitos siitä etukäteen!

Kiitollinen voi olla mistä tahansa asiasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s