Tänään on perjantai ja viikonloppu on edessä. Perjantai on ainakin minun lempiviikonpäivä, sillä kiire loppuu hetkeksi ja saa keskittyä vapaa-aikaan ja perheeseen. Mutta palaudummeko viikonlopun aikana työviikosta ja arjen kiireestä? Vai painammeko tukka putkella myös viikonloppuisin, mutta eri askareiden parissa? Seuraavaksi esimerkki viime viikonlopustani.

Heräsin lauantaina klo 6.00 aamulla tyttäreni herätessä. ”Äiti noustaan”, kuului vierestäni. 3,5-vuotias tyttäremme herää myös viikonloppuisin samaan aikaan kuin olisi lähdössä päiväkotiin hetkeä myöhemmin. Ulkona alkaa olla myös hyvin valoisaa aikaisin aamulla, joten sekin varmasti vaikuttaa heräämisiin aikaisin. No, telkkari auki ja lastenohjelmat päälle. Aamulla mietin, mitä kaikkea viikonloppuna olisi hyvä saada tehtyä, vaikka mitään ei olisi pakko tehdä. Koska fiilis oli energinen,  päätin tarttua imuriin ja koko talo oli imuroitu jo ennen klo 8.00 aamulla! Seuraavaksi pyykkien kimppuun ja ruoan laittoon. Siinä samalla ehdin kirjoittaa myös vanhempainyhdistyksen kokouspäiväkirjan, joka oli jo toista viikkoa rästissä. Koko perhe söi lounaan ennen klo 12.00 ja sen jälkeen lähdimme paikalliseen ostoskeskukseen ostoksille ja kahville. Ja tietenkin jätskille.

Kotiin palattuamme, tuntui että kello olisi paljonkin, mutta sehän oli vasta puoli neljä iltapäivällä. Samalla, kun mieheni meni uupuneena päiväunille, leikimme tyttäreni kanssa hippaa sun muuta ja suunnittelin juoksulenkille menoa. Juoksulenkistä tulikin vähän pidempi, melkein 10 kilometriä ja se tuntui aivan mahtavalta. Sen jälkeen oli vuorossa taas ruoan laittoa, pizzaa illaksi tällä kertaa. Lapsen mentyä nukkumaan muutama lasi viiniä mieheni kanssa ja olin valmis itsekin painumaan unten maille.

Sunnuntaina sain nukkua jopa seitsemään asti. Sama meno kuitenkin jatkui ”lepopäivänä”. Tein alkuviikon ruoat valmiiksi perheelle, sillä olisin työreissussa muutaman päivän. Pyykinpesu jatkui, ulkoilua omalla pihalla ja klo 16.00 perhefutistreenit. Illalla vielä pakkasin työmatkaa varten ja laitoin lapsen vaaatteet valmiiksi odottamaan kolmelle päivälle, ettei mieheni tarvitse ihmetellä asiaa aamuisin sen kummemmin. Maanantaina olisi taas aikainen lähtö, sillä auto starttaisi jo klo 7.00.

Täytyy myöntää, että viime viikonloppu oli aika tehokas. Vaikka ei mitään pakollista ollutkaan, kaikenlaista tuli tehtyä. Välillä viikonloput tuntuvat suorittamiselta, mutta toisaalta näitä asioita on ihan kivakin tehdä, kunhan muistaa välillä myös levätä. Enkä osaisi viikonloppuna vain olla, vaikka välillä sekin olisi hyväksi. Tulisi huono omatunto, jos vain ”laiskottelee”. Ainoa toive on, että viikonloppuisin saisi nukkua edes kahdeksaan asti aamulla. Se olisi jo luksusta!

Olen jutellut tästä viikonloppusuorittamisesta paljon myös kolleegani kanssa. Hänellä on kaksi vanhempaa lasta, jotka molemmat harrastavat. Myös viikonloppuisin. Aikataulujen sumplimiseen tarvitaan välillä isovanhempia, välillä taas naapureita. Välillä stressaannun jo hänen puheistaankin! Jos viikolla on töissä kiire ja stressiä, eikä viikonloppuna ehdi levätä kunnolla, tilanne ei voi olla kestävä. Onneksi omalla kohdallani tilanne ei ole mitenkään hälyttävä, vielä. Ollaan siis armollisia itsellemme viikonloppuisin ja nautitaan vapaa-ajastamme.

Rentouttavaa viikonloppua!