Esimiehiltä vaaditaan paljon ja esimiestaitojen tärkeyttä korostetaan entisestään. Esimiehet toimivat valmentajina, tukijoina, esimerkin ja suunnan näyttäjinä sekä juridisina työnantajan edustajina, joilla on tietyt oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Heidän tulee huolehtia, että alaisten työntekoedellytykset ovat kunnossa ja poistaa mahdolliset esteet. Useissa työpaikoissa esimiehet hoitavat myös omaa asiantuntijatehtäväänsä. Jotkut ovat esimiehiä syntyessään ja jotkut joutuvat esimiesasemaan vasten tahtoaan. Kaikista ei edes ole esimieheksi. Vaatimukset ovat siis suuret ja esimiehiltä odotetaan paljon. Miten esimies sitten pärjää monien odotusten ja vaatimusten kanssa? Tämä riippuu paljolti hänestä itsestään, hänen alaisistaan sekä yrityksestä, jossa hän työskentelee.

Esimiehen omat odotukset ja vaatimukset

Kun henkilö aloittaa oman esimiesuransa, hänen mielessään pyörii monia kysymysmerkkejä. Onko minusta esimieheksi, osaanko olla hyvä esimies ja osaanko hoitaa kaikki esimiestyöhön liittyvät asiat? Ja toivottavasti en ainakaan joudu selvittelemään konfliktitilanteita. Ja entä sitten alaiseni? Olenko heille kuin kaveri ja yksi tiimiläisistä vai otanko ennemmin ”virallisen esimiesaseman” heihin nähden? Ajan myötä näihin kysymyksiin saa onneksi vastaukset.

Esimiehen tulee osata sekä varsinainen esimiestyö että hallita esimiestaidot. Esimiestyöhön kuuluvat esimerkiksi kehityskeskustelut tavoitteineen, osastopalaverit, palkkakeskustelut ja palautteenanto. Mitä enemmän alaisia sitä enemmän esimiestyötä. Ja jos ja kun tulee ongelmia, niihin varattava oma aikansa. Esimiestyötä ja –taitoja oppii sekä lukemalla että tekemällä, mutta koskaan siinä ei tule valmiiksi. Sillä, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, jokainen tapaus on omanlaisensa. Esimieskokemuksen karttuessa esimies toivottavasti saa onnistumiskokemuksia, jotka vahvistavat hänen omia käsityksiään omasta esimiestyöstä ja –taidoista. Esimiehen oman esimiehen palaute, samoin HR:n, tukee ja ohjaa esimiestä oikeaan suuntaan. Myös 360-arviointi on hyvä työkalu oman esimiestoiminnan tilan selvittämiseen, joka jokaisen esimiehen kannattaisi hyödyntää. Arvioinnissa saa palautetta omalta esimieheltään, alaisiltaan, kollegoiltaan sekä yhteistyökumppaneiltaan tai asiakkailtaan.

Joillekin esimiesasema on statuskysymys ja he ovat siitä ylpeitä. Toisille taas esimiestyö on taakka, jonka he ovat saaneet kantaakseen. Jos olet esimies vasten tahtoasi, uskalla ottaa asia esille ja jutella siitä oman esimiehesi kanssa. Tilanne usein saadaan muutettua ennemmin tai myöhemmin.

Alaisten odotukset ja vaatimukset

Esimiehen omien odotusten ja vaatimusten lisäksi myös alaisilla on omansa esimiestään kohtaan. Jotkut kokevat, että esimiesten pitäisi osata alaistensa työ, mutta tosielämässä tämä lienee mahdotonta. Ennemminkin esimiesten tulee auttaa alaisiaan löytämään itse vastauksensa omiin ongelmatilanteisiinsa. Esimieheltä odotetaan muun muassa tasavertaista kohtelua, motivointia, palautetta, tavotteiden antamista sekä tukea. Eikä tule unohtaa esimiestyöhön liittyvien työkalujen ja prosessien hallintaa. Joskus alaiset odottavat tai vaativat esimieheltä liikaa verrattuna siihen, miten itse alaisina toimivat. Alaistaitojen merkitys esimiestaitoihin on kiistaton, toisin sanoen alaistaidot vaikuttavat myös esimiestaitoihin. Jos alainen ei tule puolitiehen vastaan ja hoida omaa osuuttaan esimies-alais-suhteessa, kärsii myös esimiestyö. Näin ollen alaiset eivät voi pelkästään asettaa odotuksia ja vaatimuksia esimiestään kohtaan tekemättä itse mitään. Tai voivat, mutta silloin lopputulos on usein huono. Avoin keskustelu odotuksista puolin ja toisin on ensi arvoisen tärkeää hyvän esimies-alais-suhteeseen tähdättäessä.

Yrityksen odotukset ja vaatimukset

Kolmanneksi tulevat yrityksen odotukset ja vaatimukset esimiestä kohtaan. Siihen sisältyvät tietenkin jo edellä mainitut esimiestyö prosesseineen ja työkaluineen sekä esimiestaidot, mutta myös yrityksen tavoitteiden saavuttaminen tiimin kautta eli yrityksen tavoitteiden jalkauttaminen. Ylätason tavoitteet pilkotaan pieniksi ja kun nämä saavutetaan, myös yrityksen ylätason tavoitteet saavutetaan. Alaisten tavoitteet tukevat esimiehen tavoitteita ja esimiehen tavoitteet yrityksen päätavoitteita. Tavoitteiden linjaus onkin kaiken a ja o.

Tavoitteiden lisäksi yritys odottaa esimieheltä esimerkiksi budjetissa pysymistä, hankalien esimiestilanteiden hallintaa, toiminnan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista, muutoksenhallintaa, projektien johtamista, varhaisen välittämisen keskusteluja, työlainsäädännön tuntemusta, joustamista ja sitoutumista, oman asiantuntijatehtävän hoitamista sekä lukuisia muita asiota.

Kuka siis pitää pomon puolia näiden kaikkien odotusten ja vaatimusten kanssa? Ei ihme, että kaikki eivät halua esimiesasemaan, sillä esimiestehtävä vaikuttaa jo ihan supersankarin toimenkuvalta. Jospa meistä jokainen yrittäisi ymmärtää ja tukea omaa esimiestämme tästä lähin enemmän eikä aina toisin päin. Näin yhteistyöstä tulisi varmasti hedelmällisempää ja esimies-alais-suhde toimisi kuin vetoketju. Samoin esimiehen henkinen taakka kevenisi, ainakin vähän.